| Uutiset | | Historia | | Jäsenet | | Kuvia | | Keikat | | Julkaisut | | Yhteystiedot | | Vieraskirja: Lue / Kirjoita |



Historiaa...

Oli aurinkoinen ja kaunis iltapäivä elokuussa 2003, kun Mika soitti Timolle. Mikan soiton tarkoitus oli kysyä Timoa soittamaan rumpuja tanssiorkesteriin. Mikalla oli kokemusta bänditoiminnasta jo nuoruusvuosilta, jolloin hän soitteli rock/punk-musiikkia. Nähtävästi kyseinen musiikki "genre" ei sopinut Mikalle, vaan sydäntä lähempänä oli perinteinen suomalainen tanssilavakulttuuri ja tanssimusiikki. Mikan kihlattu, Terttu, tiesi Timon soittelevan rumpuja, joten hän patisti Mikaa soittamaan ja kysymään Timoa mukaan. Kuten Matti ja Teppokin laulavat: "Kaiken takana on nainen..." Niin oli myös tässäkin.

Timo ei harkinnut asiaa sen enempää, vaan lupautui saman tien mukaan. Mutta lisää muusikkoja tarvittaisiin. Timo ja Kristian olivat soitelleet yhdessä ja he tunsivat toisensa jo ala-asteen ensimmäisiltä luokilta lähtien. Oli siis luonnollinen asia kysyä Crisseä mukaan. Vaikka tanssimusiikki ei ollutkaan vielä silloin poikien mielessä, lähtivät he silti avoimin mielin kokeilemaan, mitä tuleman pitää. Kun kaikkien aikataulut osuivat yhteen, saatiin tämä kolmen hengen porukka kasaan Kyynämöisten Raittiusseurantalolle elokuussa 2003. Silloin Mika, Crisse ja Timo kokeilivat ensimmäisen kerran yhteissoittoa. Kaikilla heillä oli toki kokemusta soittamisesta jo vuosia, mutta siltikään ei uskoisi sen ensimmäisen treenin jälkeen, että nämä pojat soittaisivat edelleen yhdessä, kiertäen ympäri Keski-Suomea.

Nämä kolme nuorta miestä etsivät lisää soittajia bändiinsä. Soittajia yritettiin hakea Mikan haitariopettajasta ja hänen "tyttöystävästään". Tällä kokoonpanolla Veijarit tekivätkin yhden syntymäpäiväkeikan. Keikka oli mikä oli, ja poikien mielessä alkoivat pyöriä toiset kuviot tai toiset soittajat. Välillä yritettiin myös päästä soittamaan erään tunnetun solistin bändiin, mutta homma ei vaan toiminut.

Kuukausi kului, kunnes Mika löysi Uuraisten Syysmarkkoilta hanuristin. Miehen nimi oli Jari Pirttimäki. Mika kysyi häntä treeneihin ja Jari lupautuikin tulla joskus kokeilemaan. Jari osoitti olevansa taitava soittaja ja mukava kaveri, joten Veijarit kysyivät häntä porukkaan mukaan. Jari suostui, ja nyt oli kokoonpano enää solistia vaille valmis. Veijareiden oli tarkoitus käydä kiertelemässä erilaisia laulukilpailuja ja etsiä sieltä laulajaa, mutta onnekseen he eivät kerinneet. Crissen isä, Illka Huisman, kävi joskus seuraamassa poikien treenejä ja jossain vaiheessa, jota kukaan ei muista, Ilkkaa pyydettiin laulamaan ihan leikkimielellä. Ja Ilkka lauloi ja laulaa edelleenkin Veijareissa. Ilkka paljastui loppujen lopuksi vuoden 2000 Humppakuninkaaksi, joten siinä oli mies, jolla oli meriittejä. Näin kokoonpano löytyi onnellisten sattumien johdosta, ja tämä porukka alkoikin treenaamaan ja treenaamaan, kunnes oli ensimmäisen keikan vuoro. Uuraisten nuorisoseura ja Tanssiorkesteri Veijarit järjestivät ensimmäisen keikan 21.11.03. Keikalla oli noin 60 henkeä. Siitä eteenpäin pojat ovat jatkaneet treenaamista ja keikkailua. Ja innolla odotamme minne asti Tanssiorkesteri Veijarin pojat pääsevät...


Ja tarina jatkuu. Reilu vuosi kului poikien kiertäessä ympäri Suomenniemeä, hankkien keikkakokemusta ja tuoden Veijareita tutuksi Suomen tanssikansalle. Homma toimi hyvin, ja kaikki näytti hyvältä keikkatahdin kiristyessä, mutta sitten joulun 2004 jälkeen Jari soitti Mikalle. Jari kertoi, että hänen olisi pidettävä reilu tauko soittohommista omien projektiensa vuoksi. Mika ja muut Veijarit ymmärsivät Jarin tilanteen hyvin. Mutta juuri nyt, kun pyörät oli saatu pyörimään, eivät Veijarit olisi halunneet laittaa soittimia nurkkaan, vaan halu soittaa ja keikkailla kasvoi kasvamistaan. Edessä olisi siis, ikävä kyllä, miehistön vaihdoksia. Kuin taivaanlahjana paikalle saatiin poikien jo ennalta tuntema kosketinsoittaja Miikka ”slow hand” Räsänen. Timo tiesi Miikan olevan sekä loistava tyyppi että lahjakas soittaja. Joten jos Miikka vain haluaisi, hän pääsisi mukaan Veijareihin Jarin tilalle. Miikalle ei annettu armoa missään muodossa, vaan poika laitettiin tulille saman tien ja kova biisien treenaaminen alkoi. Tähän päivään mennessä Miikka ei ole kommentoinut haluaan soittaa Veijareissa, mutta mukana hän tuntuu roikkuvan edelleen. Miikan innostuessa soittohommista alkoivat pojat miettiä vakavissaan sinkun nauhoittelemista. Crissen salaa kasvanut miksaajan/äänittäjän taito pääsikin nopeasti esille, kun Veijarit marssivat itse rakentamaansa studioon Uuraisille äänittelemään ensimäistä sinkkuaan tammikuun 2005 puolivälissä. Sinkkuhan se sieltä putkahti ulos kuin varkain, ja sen nimi julkistettiin 4.2.2005. Mutta eivät pojat meinaa jäädä tuleen makaamaan, vaan ovat jo marssimassa äänittämään keikkailun ohessa lisää Veijarimaista musiikkia...


Taas on vuosi vierähtänyt ja keikkaa on heitetty tiuhaan tahtiin. Alku kevät ei kuitenkaan alkanut kovin helposti vaan Timo ilmoitti jättävänsä Veijarit omien projektiensa takia ja keikkaa olisi vaikka kuinka, mutta onneksi tuttava piiristä löytyi Janne Pasanen joka saatiin tuuraamaan Timoa alkukesän keikoille ja homma ei päässyt kaatumaan. Jannesta ei saatu vaki rumpalia vaikka ois haluttu, toinen musiikillinen suunta ja opiskelut ajoivat miehen tien muualle. No eipä menny kauan kun netti ilmoituksen perusteella pongattiin uusi rumpali Antti Heikkinen. Tämä nuorimies on myös taitava rumpali niin mös taitava näyttelijä. Antilla pitikin loppukesä pientä kiirettä kun oisi pitänyt olla keikoilla ja kesäteatterissa samaan aikaan, mutta pienellä aikataulujen sutvimisella siitä selvittiin. Syksyn keikoilla ei sitten paljon ongelmia ollukkaan, kun taas ennen joulua Miikka ilmoitti että joutuisi luopumaan Veijareista työkiireitten ja koulun vuoksi. Asia korjattiin taas pikimmiten ja tilalle saatiin uusi kosketinsoittaja Tomi Keinänen. Tomppa on tehnyt aikaisemmin duo keikkaa tanssimusiikin parissa, eli kokemusta kaverista löytyy. Ja tarina jatkuu...


Onhan se aika tätäkin vähän päivitellä, kokoonpanossa on tapahtunut monenmoista. Miikka saatiin takaisin koskettimiin jo kaaauan sitten, basistina on ollut tuurajia ja vieläkin on paikka pikkaisen auki. Mutta ei se mitään, kohti 2011 kesää mennään